Sosiaali- ja terveysalan murroksessa tarvitaan sinnikkäitä asiantuntijoita

Carean tietohallintojohtaja Matti Ahola suhtautuu sosiaali- ja terveysalan muutoksiin luottavaisin mielin. Taustalla ICT-arkkitehti Sami Ahokas.

Sosiaali- ja terveysalan muutokset ovat olleet puheenaiheena jo pitkään, koska terveydenhuolto koskettaa jokaista meistä jossain vaiheessa elämää. Uudistukset tuovat paljon uusia mahdollisuuksia toimialalle, mutta monta estettä on vielä matkan varrella.

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Careassa uudistuksiin suhtaudutaan luottavaisin mielin. Carean tietohallintojohtaja Matti Ahola toivoo, että lakiuudistus asiakastiedon käsittelystä menisi läpi. Lakiuudistus helpottaa tietoteknisten ratkaisuiden kehittämistä ja käyttöönottoa ihmisen parhaaksi, niin käyttäjän kuin asiakkaan näkökulmasta. ”Lakiuudistus parantaisi hoitotyötä, koska tiedot saataisiin paremmin hyötykäyttöön”, kommentoi Ahola.

Muutos tuo toisaalta aina mukanaan omat haasteensa. Aholan mielestä sosiaali- ja terveysalan poliittinen ohjaus on välillä aika haastavaa. ”Haasteena on, missä määrin ja mihin vedetään rajoja esimerkiksi poliittisen ohjauksen ja markkinaohjauksen välillä”, Ahola kommentoi. Ahola katsoo sosiaali- ja terveysalan muutoksia IT:n ja digitalisaation näkökulmasta: ”Sosiaali- ja terveysalan ICT-puoli on vaativaa, kun yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä tietotekniikkaa.” Ahola arvioi, että Suomen sote-keskustelussa ICT tulisi huomioida vahvemmin, koska sen tehtävä on luoda uusia mahdollisuuksia ja tehdä sote-työstä entistä parempaa ja laadukkaampaa. Aholan tulevaisuuden odotukset ja hyödyt kiteytyvät siihen, että asiakastietolain uudistukset antavat enemmän mahdollisuuksia tietotekniikalle ja entisten organisaatioiden rakenteiden purkaminen tuo toimintaa asiakaslähtöisemmäksi. Tulevaisuuden suhteen Ahola on kuitenkin hyvin positiivinen: ”Tulevaisuuden sotessa on kuitenkin plussia enemmän kuin miinuksia.”

Uudistukset vaikuttavat myös alueelliseen yhteistyöhön, joka tarkoittaa Carean kohdalla maakuntaa. Uuden yhteistoiminta-alueen vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä. Aholan mielestä Suomi on pieni maa ja saamme vahvemmin soten erikoisosaamista käyttöön, jos Suomi nähdään yhtenä kokonaisuutena. ”Voi olla erikoistumispisteitä, mikä vaikuttaa siihen, että palvelun tuotantoa on helpompi suunnitella”, Ahola toteaa. Relatorin konsultti Tuija Kuparinen-Koho painottaa, että alueellinen yhteistyö otetaan huomioon myös Relatorin toimeksiannoissa: ”Alueellisen yhteistyön sujuvuutta pyritään edistämään myös suorittamissamme toimeksiannoissa, joissa toimitaan samanaikaisesti lukuisten asiakasorganisaatioiden ja IT-toimijoiden kanssa.”

Carea ja Relator ovat tehneet yhteistyötä jo monen vuoden ajan. Relator tarjoaa Carealle tukea erikoiskohteiden määräaikaisiin konsultointityyppisiin selvityksiin. ”Vaikka meillä on selkeät strategiset pääkumppanit, joita käytämme, Relatorin kaltaiselle joustavalle ja ketterälle toimijalle aukeaa erikoistehtäviä, joihin he pystyvät lähtemään ketterästi mukaan”, Ahola kommentoi. Ahola uskoo, että asiantuntijapalveluiden kysyntä ja merkitys vain kasvavat muutosten myötä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon ICT:n maailma monimutkaistuu ja sinne syntyy Relatorin tyyppisille nopeasti reagoiville yrityksille paljon mahdollisuuksia toimia.

Relatorin arvot ja tavoitteet ovat sen suuntaisia, mitä mekin tässä terveydenhuollon ICT:ssä ajatellaan.

Relatorin asiantuntijoiden osaaminen sekä yrityksen arvot ja tavoitteet olivat keskeisiä syitä yhteistyön syntymiseen. ”Relatorin arvot ja tavoitteet ovat sen suuntaisia, mitä mekin tässä terveydenhuollon ICT:ssä ajatellaan”, Ahola toteaa. Aholan mielestä Relator on monipuolisten tietotekniikan asiantuntijoiden ja toimiala-asiantuntijoiden keskittymä, joka siirtyy aina helposti tehtävästä toiseen ja samalla kasvattaa omaa asiantuntijuuttaan ja kokemusta toimialalta. Aholan mukaan Relatorin asiantuntijoiden sote-toimialan tuntemus on hyvin kattavaa ja laajaa. ”Toimeksiannoissa toimialatuntemuksen ja -osaamisen lisäksi pidetään yllä myös tietoutta hoitotyön arjesta, tarpeista ja muutoksista työntekijöiden näkökulmasta”, Kuparinen-Koho kommentoi. Relatorin konsultti Juhana Suurnäkki tuo esille, että sosiaali- ja terveysalan tuntemukseen on kiinnitetty huomiota myös rekrytoinneissa: ”Tällä hetkellä meiltä löytyy paljon ICT-osaamista ja sote-alan tuntemusta, joita yhdistämällä saamme aikaan toimivia ja alalle sopivia ratkaisuja.” Relatorin vahvuudeksi Ahola luettelee joustavuuden, nopean reagoinnin, sinnikkyyden ja mutkattomuuden. ”Liikutte notkeasti paikasta toiseen, tehtävästä toiseen ja ongelmasta toiseen”, Ahola kuvailee Relatorin asiantuntijoita. Ahola arvostaa, että asiantuntijat ovat myös erinomaisesti tavoitettavissa ja heiltä löytyy aikaa keskustella asioista puhelimitse eikä vain sähköpostin välityksellä.

Aholan mielestä Relator erottuu positiivisesti kilpailijoista toimeksiannoissa, jotka ovat hankalasti selvitettäviä ja haastavia. ”Sovitte hyvin tapauksiin, jotka ovat monitahoisia ja niissä on eri tasoja ja intressejä.” Tuija Kuparinen-Kohon mielestä sosiaali- ja terveysalan hankehallinnassa projektien suuruusluokan arviointi ja mitoittaminen voi olla haasteellista: ”Maaliin saattamisessa auttaa sertifioitu osaaminen, mutta myös halu ja kyky toimia joustavasti, tavoitettavasti sekä asioita edistävästi ovat ratkaisevia.” Relatorin asiantuntijat pyrkivät toimeksiannoissa jatkuvaan päämäärätietoisuuteen: ”Tavoiteasettamisessa ja -seurannassa sekä mittaristojen luomisessa voi hyödyntää eri viitekehyksiä, kuten Valtioneuvoston Julkishallinnon digitalisaatio-selvitystä*”, Kuparinen-Koho kommentoi. ”Tavoiteltavien hyötyjen määrittäminen ja mittaaminen johtavat ennen pitkää oman mallin muodostumiseen, jota voidaan jatkossa käyttää arviointiin ja entistä perustellumpaan päätöksentekoon”, Suurnäkki jatkaa.

Ahola on ollut hyvin tyytyväinen yhteistyöhön Relatorin kanssa ja suosittelee Relatoria varsinkin erikoistapauksien selvittelemiseen: ”Osaatte pitää naruista kiinni hankalissakin tapauksissa ja asiat halutaan viedä maaliin, vaikka tie on välillä mutkainen ja pitkä.”

Osaatte pitää naruista kiinni hankalissakin tapauksissa ja asiat halutaan viedä maaliin, vaikka tie on välillä mutkainen ja pitkä.

* Päivi Parviainen, Jukka Kääriäinen, Juha Honkatukia & Maija Federley (2017), Julkishallinnon digitalisaatio – tuottavuus ja hyötyjen mittaaminen, Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 3/2017.

Carean palvelut tuotetaan Kymenlaakson keskussairaalassa, Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa ja sosiaalipalvelujen yksiköissä. Lisäksi kuntayhtymä ostaa palveluja yliopistosairaalasta Helsingistä. Carean jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kuntayhtymä palvelee 171000 kansalaista. Careassa työskentelee noin 2000 eri alan ammattilaista Kotkassa ja Kouvolassa.